Puistoilua kera parhaiden Puudeli-kamujen!

30.5.2014 kesää aloiteltiin taikka kevättä lopeltiin - miten vaan - kivasti puistoillen kera Puudeli-kamujen. Olen tutustunut Minnaan Puudeleineen Facebookin "Villakoirat"-ryhmän myötä, ja olemme tutustuttuamme useasti tavanneet kera suloisten Puudeliemme. Riemua riittää niin Puudeleilla kuin juttua meillä "ihmis-Mameilla", ja lapsemmekin viihtyvät keskenään. Epäsäännöllisen säännöllisesti olemmekin treffailleet ulkoilun merkeissä, milloin lenkkeillen, milloin metsäsässä nauttien taikka koirapuistossa puuhaillen. Tämä loppukeväinen-alkukesäinen tapaaminen päätettiin järjestää koirapuistoon, ja tällä kertaa mukana olivat vain Puudelit ja "Puudeli-Mamit"! Kuvasatoa riittää, joten pidemmittä puheitta kuvien pariin!

Kamuja odoteltiin kuumeisesti kivellä istuen!

Vihdoin kaverit saapuivat! Kimppa-potretti päätettiin ottaa heti - niin kauan kuin Muruset olisivat vielä edes pikkuisen kuosissaan - sillä maa oli märkää sateen jäljiltä ja senhän tietää, mille puudeli näyttää hetken märässä hiekassa ja heinikossa kirmattuaan! 

Muruset poseeraavat!

Hugo & Helmi

Lulu & Nana

Bestikset Helmi ja Lulu!

Ja sitten ei kun vauhtiin!

Helmi ja keppi - ihan parasta Helmin mielestä ovat kepit ja kirmaaminen!

Porukalla kirmaaminen - ja mahdollisimman kovaa - on toki myös suurta lystiä!

Lulun taidon näytteitä ja mahtavia ilmeitä kepin kanssa!

"Hei katso, Puudeli loikkaa"! 

Ja ei kun keppihippasille!

Villapöksyjä voikukkapellossa, niin keväistä ja aurinkoista, ja riemukasta!

Herra-Hugo päätti poseerata kukkien keskellä enemmänkin,

 ja toki Mamin kamera räpsyi ja räpsyi!

Lulun ja Nanan kisailua kera kepin!

- ja kukas voittikaan kisan!

Pari tuntia puistossa vierähti kuin siivillä! Vauhtia ja villiä menoa riitti näillä Villapöksysillä - kuten aina! On mukaaa kun rakkailla Murusilla on myös mukavia Koiruli-kamuja, joiden kanssa voipi irrotella iloiten ja riemuiten!  

Helmin uusi kiva look tuon parituntisen jälkeen,
 sateen jälkeisessä hiekkapohjaisessa puistossa !

Minnaa ja Puudeleita on aina mukavaa tavata! Nyt on kesä jo pitkällä ja lomia lomailtu, 

joten toivottavasti pian taasen tapaamme! 

Siihen saakka voimme iloita näissä kuvatunnelmissa!

- Riika ja Muruset -

Agilityn alkeiskurssilla

Nyt on agilty sitten vienyt mukanaan tämän Puudeli-Mamin! Olin jo pidemmän aikaa haaveillut agilityn aloittamisesta Helmin kanssa, ja keväällä sitten viimein ryhdyin tuumasta toimeen. Iloittauduin Helmin kanssa Koirakoulu.net:in, http://www.koirakoulu.net/,  agilityn alkeiskurssille. Mukaamme innostuivat myöskin Helmin sisko Hilma omistajansa kera, kaverikoiramme Lulu omistajineen sekä kaverikoiramme Minni omistajineen - meitä oli siis oikein mukava puudeli-porukka! Kurssin ajankohta oli 8.5-12.6.2014, tunnin verran rivakkaa puuhailua aina torstaisin. Pääsimme osallistumaan viimeistä kertaa lukuunottamatta kaikille kerroille. Täytyy sanoa, että agilty on aivan hurjan kivaa! Olen nyt aivan hurahtanut uuteen harrastukseen, ja aikeissa on ehdottomasti jatkaa harrastusta Helmin kanssa syksymmällä!

8.5 päivällä oli aikalailla perhosia vatsassa tällä Puudeli-Mamilla! Illan ensimmäiseen treeniin valmistauduttiin huolella! Olin tehnyt hiukan uusia varustehankintoja, palkkanamipussukkaa, palkkanameja ja narupallolelua, jota kuvittelin käytettävän palkkaukseen, mihin sitä ei kyllä olekaan sittemmin käytetty. Keittelin Helmille hyvissä ajoin päivällä palkkanameiksi pieniä lihapullia. Toki Helmi piti puunailla siistiksi ja tukka kammata agilityn menon kestävälle kampaukselle! Näin oltiin valmiita matkaan!

"Vai agilityyn, mitäs se on,
voiko sitä syödä?" -
tuumii Helmi

"Mikä tämä on - syötävää?"

Testailua, pystyvätkö hampaat leluun!

Ei voinut narupalloa syödä!
Mitähän se Mami on keksinyt meille oikein!

Ensimmäisen kerran jännitys hälveni nopeasti kurssin alettua ja päästyämme tositoimiin! Kurssilla oli mukana kymmenisen koirakkoa, erikokoisia ja ikäisiä koiria omistajineen - osa jo hiukan agilityä harjotelleita ja osa aivan ensikertalaisia. Heti alkuun huomasin suureksi hämmästyksekseni, että Helmi ei ollut lainkaan kiinnostunut muista koirakoista - ei haukuntaa eikä hötkyilyä, vaan keskittymistä harjoituksiin - mikä mukava huomio! Tunnit olivat hyvin jäsenneltyjä, ja niihin mahtui paljon harjotteita ja ohjelmaa! Esteitä harjoiteltiin yksittäin, harjoiteltiin erilaisia koiran ohjaustekniikoita ja tehtiinpä pieniä ratojakin. Kotiläksyjäkin saimme, ja niitä yritimme myös ehtiä harjoittelemaan. Tunteihin mahtui paljon erilaisia harjoituksia, ja kirjaimellisesti "hiki päässä" ja suurella innolla niitä harjoittelimme! Totesin, että jos on agility hyvää aivojumppaa ja treeniä pikku-puudelille, niin sitä se on kyllä tällaiselle tukevahkolle Puudeli-Mamillekin! Seuraavassa muutama fiilistelykuva kurssilta!

Tässä harjoitellaan "takaa kiertoa",
joka on yksi agilityssä käytettävä ohjaustekniikka.

Putkesta läpi innolla ja onnistuneesti!
Helmi ei jännittänyt mitään esteitä,
 ja meni lähes kaikki esteet
heti ensikerralla rohkeasti ja innokkaasti läpi!

Keppi-radan harjoittelua!

Tässä ollaan radalla!
Helmi on hyvin innokas ja osaava,
toisin kuin Mami, joka välillä ohjaili Puudeliaan minne sattuu!

5 kerran kurssi oli liian nopeasti ohi, se täytyy todeta heti! Helmille laji sopi kuin valettu! Helmi on iloinen, energinen ja vilkas Neitonen, jolla tarmoa ja intoa tekemiseen riittää. Helmin intohimo on ruoka, lähes mikä tahansa mitä suuhun vain laittaa voi maistuu, joten palkkaaminen onnistuu helpolla. Agility ei ainakaan alkeiskurssin perusteella tuntunut liian "tarkkuutta" vaativalta lajilta, harjoitteissa oli varaa tehdä asioita omalla lailla - ainakin nyt alkeiskurssilla ja harrastemielessä. Itse nautin Helmin kanssa puuhaamisesta ja onnistuneista harjoituksista - olin ylpeä pienestä ja fiksusta osaavasta puudelistani kuin lapsesta konsanaaan! Itselle agility myös kävi hyvästä liikunnasta, joten siinäkin mielessä varsin mukava harrastus! Meillä tämä mukava harrastus ei tule jäämään tähän!

Kotona olemme nyt kesällä jatkaneet harjoituksia omaksi iloksemme ja osattujen taitojen ylläpitämiseksi! Hankimme Ikeasta "putken" ja mieheni askarteli Helmille hyppyesteen ja pujottelu-kepit. Kyllä meidän nyt kelpaa nauttia kesästä ja jatkaa harjoittelua!

Ja näin hypätään!

Pujottelu keppi-radalla onkin haastavaa!

Näihin tunnelmiin voimmekin jäädä fiilistelemään!

Nauttikaamme kesästä!

- Riika ja Muruset -