Näytetään tekstit, joissa on tunniste turkinhoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste turkinhoito. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Visiitti Vaavien luokse

Viime lauantaina ehdimme pikaiselle kyläilylle Äitini luokse pieniä "Hauva-Vauvoja" ihastelemaan! Aika kuluu niin kovin nopeasti ja arki solahtaa vauhdilla ohitse! Vaavit olivat lauantaina päivää vajaa 3-viikkoisia ja jo niin topakoita pieniä villapöksyn alkuja. Pikkuiset osaavat jo taapertaa eteenpäin, vatsakin nousee ilmaan jo hetkiseksi. Istuminenkin alkaa jo sujua, söpösti kankun päällä on hyvä pönöttää. Pienillä sinisillä silmillään Vaavit ihastelevat maailmaa ja ovat jo hereillä hyvän aikaa. Uudessa isommassa pesässä onkin hyvä harjoitella kaikkia hienoja taitoja, ja ovatpa pikkuiset jo päässeet leikkimään vauva-alustalle lattiallekin! Maailman valloitus alkaa!


Syli-Lapsonen!

"Heii, kuuletteko muaa!"


Me päätimme järjestää Prinsessoille leikkihetken ohella kauneudenhoitohetken, jokainen Pikku-Prinsessa pääsi tyttäreni hellään huomaan ja sai turkin kampauksen minimaalisella pikku kammalla! 


"Heii, älä hei revi mun tukkaa!" 

KURR-KURR ...
Pikkuiset olivat oppineet ääntelemään
 suloisesti kurisemalla, kuin pienet kissat!

ÄÄH!

"Onhan tää oikeastaankin aika kivaa!"

Isla-Lumiina on yhä suurin ja rauhallisin Prinsessa. Hän on hirmuisen hurmaavan oloinen "lullukka", ottaa niin rennosti tämän elämän, köllii ja makoilee porukan alinna tyytyväisenä! Väri alkaa näkymään jo paljon paremmin ja Isla-Lumiina onkin pennuista ainoa "eri-värinen", päävärityksenään on rusehtava - kääntyykö aikuisena harmaaseen vai minne, sitä jännityksellä odotamme! Hällä myös tanpoint kuvio näkyy jo todella hyvin! Isla-Lumiinan paino näin päivää vaille 3-viikkoisena oli 640 grammaa!


Tukka kuntoon!

"Äiti, tuo ihminen raapii muaa!"

Pikku-Möllikkä!

Suloisuus nautiskelee!






Sysi-Karma on vikkelä ja reipas pikku veitikka! Kooltaan hän on toiseksi suurin, kovaa vauhtia ottaa kiinni Isla-Lumiinaa! Sysi viipottaa menemään pesäkopassa ja istuminenkin jo sujuu, ääntä pikkuisesta myös lähtee tarpen tullen. Sysi-Karman pääväri on musta, joskin sekin saattaa kääntyä harmaaseen - aika näyttää. Hällä on jo syntymästään saakka ollut valkoiset merkit rinnassa ja takajalkojen varpaissa, tanpoint kuvio myös näkyy jo haaleana. Sysi-karma painoi päivää vaille 3-viikkoisena 612 grammaa.


Pieni sulostukseni!

Heippa teille!

Massukutrit kuntoon!

Kiharat ojoon!

Manta-Armiina on Prinsessoista pienimmäinen ja pippurisin! Pienen täytyy pitää puolensa niin äänellään kuin vikkelyydellään! Pikkuiset Prinsessat olivat oppineet hauskasti "kurisemaan" ja tämän KURR KURR äänen Manta-Armiinakin taisi vallan hyvin! Tällaista ääntä emme olleet ennen kuulleet ja mietimmekin, tuleekohan Vaaveista sittenkin kissoja! Manta-Armiinan pääväri on myös musta, ja aika näyttää jääkö mustaksi vaiko vaaleneeko harmaaksi. Hällä on Sysi-karman tavoin myös valkoiset merkit rinnassaan ja tassuissaan, tanpoint kuviokin alkaa mukavasti hahmottumaan! Manta-Armiina painoi päivää vaille 3-viikkoisena 532 grammaa. Saapa nähdä jääkö hänestä toy-kokoinen Äiti-Miinan tavoin!

Istuminen on hieno taito!

Meillä oli vierailullamme aikaa vain tunnin verran hoivailla, halailla, pussailla, paijailla, sylitellä sekä silitellä Pikku-Prinsessoja! Tuo tunti vierähti arvatenkin aivan liian nopeaan!



Kultainen kolmikko!

 Meidän oli aika sanoa heipat! Miina-Mamma jäi tyytyväisenä syöttelemään palleroisiaan! Toivottavasti pian jälleen pääsemme tähän pennun tuoksuiseen maailmaan!




- Riika ja Muruset -







sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Hugo-Herran kylpylä-tunnelmia!

Perjantaina oli sitten Hugon vuoro kylpeä ja komistua! Hugo on kooltaan pikkuinen toy ja hänen turkinhoito- ja trimmauspuuhansa vievät vain puolet siitä, mitä Helmin hoitoon kuluu aikaa. Jos Helmi on kiltti ja lullukka nautiskelija, on Hugo hiukan varautunut ja varovainen luonteensa mukaisesti. Hugo on kuitenkin oppinut luottamaan Mamin käsiin ja hoivaan ja antaa kyllä kauniisti ja kiltisti tehdä kaikki hoitotoimet. Puhtaasta ja pehmoisesta suloisesta olemuksestaan Hugo nauttii aina silmin nähden!

Aloitan kauneudenhoitopuuhat aina konetuksilla eli naaman, tassujen ja intiimialueen ajelulla. Aloitan naamasta , sitten ajelen tassut ja viimeisenä intiimialueen. Hugon konetan niin, että hän istuu taikka seisoo. Pidän toisella kädellä kiinni päästä tukevalla ja turvallisella ottella ja sitten vaan hurisutellaan siistiksi nassukka! 


Tässä ovat "partakarvat" todella pitkät -
harvoin annan niiden näin pitkiksi kasvaakaan! 

Tässä jopa nautiskellaan!

Naaman jälkeen vuorossa siis tassut. Hugo ei oikein pidä tassujen konetuksesta, liekö pienet varpaat niin herkät, että kutittaa! Olemme kuitenkin harjoituksella päässeet oikein hyvään yhteistyömalliin tässäkin asiassa! 


"No hyvä on Mami - ajellaan sitten tassutkin!"

Kone surisee ...

Nätti tassukka tuli!

Ja takajalat -
myös anturoiden ja varpaiden välit ajellaan!

Karvaton hyvä tassu -
nyt ei tartu hiekat ulkoillessa!

Konetusten jälkeen onkin vuorossa pesu! Pesen koirulit aivan suihkun lattialla - selkääni säästän ja istun pallilla, pieniä kun ovat nämä Muruset! Niin Hugo kuin Helmikin antavat todella kiltisti ja nätisti pestä, väittäisin heidän jopa nauttivan lämpimästä vedestä ja suihkuhuoneen lämmöstä!


Shampoo turkissa vaikuttamassa!

Söpöliini suihkussa!

"Otan kyllä kiinni nämä vesipisarat!"

"Ja syön suihini!"

Huolellinen huuhtelu on hyvin tärkeää!

Murunen!

"PUSS teille täältä lämpimästä suihkusta!"

Kylvyn jälkeen alkaakin sitten operaatio kuivaus, mikä on Hugon kohdalla huomattavasti paljon nopeampi suoritus, kuin Helmin kohdalla. Hugon kuivaamiseen menee vain reilu puolituntinen - vajaa tunti riippuen turkin pituudesta. Hugoa kuivaaminen hieman jänskättää, mutta Mamin rauhalliset ja varmat otteet tuovat luottamusta ja tästäkin selvitään aivan kunnialla! 


Tukka märkänä - vielä!

Tukan kuivausta silmät sirrillään!

"IIK - ethän vaan fööni tule lähemmäs!"

Kauneudenhoitotuokion päätteeksi saamme jälleen nautiskella ihanasta puhtoisesta ja pehmoisesta puudelista! Mikään ei ole parempaa! On niin nautinnollista painaa päänsä pehmoiseen turkkiin ja vain nuuskutella ja nuuskutella - suloinen pumpulinpehmoinen ihanuus! 


Mä olen niin suloinen!


Nappisilmä!




Hugon katse on ainutlaatuinen,
pureutuu syvälle sydämeen jättäen sinne ikuisen jäljen!

Reipas seisontakin tuli lopulta!
- Turkkia on jo aikalailla ... alkaa olla pikkuhiljaa aika keväisemmän lookin! -

Kiitokseksi kärsivällisyydestä kylpypäivänään Hugokin sai pienen leikki- ja temppuhetken! Niin me ihmiset kuin pikkuiset villapöksytkin arvostamme kiitosta ahkeran uurastuksen päätteeksi!


Tassu!
- Hienosti tassu nousee ja palkkaherkku sujahtaa suuhun! -

Lopulta voi ottaa rennosti ja löffäillä vaan!




- Riika ja Muruset -








torstai 13. maaliskuuta 2014

Olen nähnyt Helmi-Neidon kylvyssä - Ihanaaa!

Villakoiran turkki vaatii jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa. Säännöllisesti tulee turkki käydä läpi takkujen varalta, se kuinka tiheään kutakin koirulia täytyy harjailla ja kampailla, riippuu paljolti turkin laadusta ja pituudesta, koiran iästä ja sen myötä turkin "kehittyneisyydestä" - nuoren takkuikäisen koiran turkkia joutuu takuulla useammin harjaamaan ja selvittämään kuin jo aikuistuneen koirulin.Turkki tulee pestä n. 2-4 viikon välein, riippuen hieman säistä ja muusta turkin kunnosta sekä pituudesta. Pesun jälkeen turkki tulee kuivata kuivaimella ja karstata suoraksi, suora turkki pysyy pitempään ja paremmin takuttomana. Villakoiran turkki kasvaa kuten ihmisen hiukset eli sitä täytyy leikata säännöllisesti, leikkaus- eli trimmaus-väli riippuu taasen kunkin koiran turkista - millaisessa mallissa haluaa koiruliaan pitää ja kuinka nopeaan karva kasvaa. Trimmauksen voi hoitaa itse, jos sakset ja silmät suostuvat hyvään yhteityöhön taikka sitten trimmauksen voi hoitaa ammattilainen. Isompien trimmausten lisäksi villakoiran kuono, tassut, intiimialue ja hännän tyvi ajellaan säännöllisesti lyhyeksi - tässäkin ajelutiheys riippuu paljolti omasta mausta ja siitä, onko koira aivan koti-kaveri vain taikka näyttely-esiintyjä. Villakoiran turkki siis vaatii hoivaa ja turkinhoito toki vie aikaa, mutta vastalahjaksi saa ihanan, kauniin pehmoisen puudelin, josta karvaa ei irtoa itsestään ollenkaan ja säästyy imuroimasta lattioilta ja huonekaluista koirankarvoja!

Lisää villakoiran turkinhoidosta voit lukea Suomen Villakoirakerhon sivuilta:

http://www.villakoirakerho.com/trimmausohjeet/yleistaturkki.htm

Meidän Helmillä oli tänään "kylpypäivä". Konetyöt eli naaman, tassujen ja intiimialueen ajelun olin tehnyt jo toissapäivänä, mutta pesulle Neito pääsi vasta tänään. Helmi on kaikissa hoitotoimenpiteissä todella kiltti ja kuuliainen, kaiken saa tehdä ja missään Neito ei laita vastaan. Tällaista puudelia on todella mukavaa hoitaa, suorastaan rentouttavaa ja iloa tuovaa puuhaa!


Rokkitukka!



Tästä lähdettiin liikkeelle! Helmin pesuun menee aikaa noin puolisen tuntia, vaahdotan hänet kahteen kertaan ja tarpeen mukaan laitan hoitoainetta taikka muita turkin hoitoaineita. Huuhtelu on todella tärkeää, jos turkkiin jää hiukankin shampoota taikka muuta, niin takuuvarmasti tuloksena on helposti uudelleen takkuuntuva ja likaisen oloinen turkki. Pesujen jälkeen pyyhkellä puristelen vain suurimmat märkyydet pois ja kuivaan korvat sisältä huolella. Tämä jälkeen alkaa operaatio turkin kuivaaminen!


Tyynyyn on kiva lepuuttaa päätä Mamin kuivaillessa tukkaa!

Kuivaan osan kerrallaan, aloittaen päästä,
muun vartalon ollessa pyyhkeen sisällä kosteassa!

Tukka kuntoon!

Monilla villakoiran omistajilla on käytössän tehokas turbofööni,
mutta itselläni on tavallinen ihmisten hiustenkuivain
ja hyvää jälkeä silläkin tulee, aikaa toki kuluu!

Plääh!

Helmin turkin kuivaamiseen aikaa kuluu minulta ja tavis-fööniltä reilu tunti! Puuha on kuitenkin melko rentouttavaa ja mukavaa. Helmi on todella kiltti ja tuntuu nauttivankin lämmöstä! 




Turkki kuivana ja pöyheänä!
Vielä tukan kampaus ja avot!

Reilu parituntisen kauneudenhoitosession päätteeksi saakin sitten nauttia ihanasta, puhtaasta ja pehmoisesta puudelista ... pahimmillaan seuraavaan lenkkiin saakka ja parhaimmillaan sen nelisen viikkoa! Meillä - kun tämä valokuvaus on sydäntäni lähellä - loppuun kuuluu vielä tuokio kameran edessä - Puudelitkin jo tietävät tämän! 



Seisomakuvista näkee, että turkin malli on jo vähän "ylikasvanut"
ja vaatisi jo pian trimmausta


Keväisiä ja aurinkoisia tunnelmia!



Kyllä tuli niin suloinen ja nätti Puudeli-neito!


Kaunis ja suloinen Helmi-Neitoni!


Ja jotta koko homma ei kävisi aivan tylsäksi kylpypäivän päätähdelle - tälläkertaa Helmille - niin lopuksi tehdään muutama temppu ja kiitoksena toki namipaloja!


Anna tassu!
- Ja kieli jo lipoo toiveikkaana -

Namskis - osasinpas!
Ja sitten ansaituille unille!




- Riika ja Muruset -