keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Raakaa ruokailua!

Reilut kolme vuotta sitten, kun meille muutti niin pieni ja suloinen Puudeli-Vauva Hugo, päätin, että meillä koira tulee syömään vain ja ainoastaan laadukasta ja hyvää kuivamuonaa, vartavasten koirille suunniteltua. Alkuun näin mentiinkin ja Hugo söikin - miten nyt sitten söi - pentuaikansa Royal Caninin villakoirille suunnattua kuivamuonaa. Hugo oli kuitenkin jo pienestä alkaen hyvin huono syömään, tuskin koskaan söi pikkuriikkistä ruoka-annostaan loppuun. Pikkuhiljaa Hugolle alkoi ilmestyä erimoisia vatsa- ja suolisto-oireiluja, joihin en nyt tässä postauksessa mene tämän syvemmälle - niistä kun kirjoittaisi aikalailla enemmänkin - ja hällä todettiin myöskin ruoka-aineallergioita. Meillä kokeiltiin ruokamerkki jos toinenkin Hugon kanssa, niin kuivamuonia kuin purkkimuoniakin, eläinkaupasta erilaisia merkkejä, päivittäiskauppojen koiranruokamerkit testattiin samoin kuin eläinlääkärin erikoisruat, tein hälle Yrjölän puuroa ja muita omia sekoituksia. Hugo saattoi syödä päivän pari, kenties viikon hyvin ja sitten tuli paastokausi. Lopulta kaikkien kokeilujen jälkeen päädyin kokeilemaan raakaruokaa Hugolle. JEE, ihanaa, raakaruokaa Hugo söi - paremmin kuin mitään koskaan ennen! Näin minusta, jonka siis piti syöttää helposti ja vaivattomasti, hyvää ja laadukasta kuivamuonaa koiralleen, tulikin raakaruokaa Muruilleen rakkaudella ja ajatuksella valmistava ja tarjoileva "Puudeli-Mami"!

Raakaruokinta on tunteita kuumentava ja puhutteleva aihe! Aivan kuten lastenkin ruokailu puhuttaa, mikä on se oikea ja paras sekä terveellisin ruokavalio, näin on lemmikkienkin kohdalla. Itse en ole millään lailla fanaatikko raakaruokinnan suhteen. Meillä raakailemaan päädyttiin vain ja ainoastaan siksi, että raakaruoka maistui Hugolle, se oli ainoa siihen astinen ruoka, mitä Hugo söi - oikeasti söi - lautasensa tyhjäksi! Helmi siirtyi sitten myös ikäänkuin siivellä raakailemaan, vaikkakin pentuaikansa hänkin söi kuivamuonaa - yksinkertaisesti sen vuoksi, että silloin saatoin olla varma, että villa-lapsonen saa oikeassa suhteessa kaikki tarvitsemansa, vitamiinit ja muun. Olen lukenut raakaruokinnasta netistä yhden jos toisenkin artikkelin ja parhaani mukaan muutoinkin perehtynyt asiaan. Ruokintasuunnittelija Riikka Heikkilä Hyvän Olon Tassuista -  http://hyvanolontassut.com/kontakti.html - on laatinut meidän Villapöksyille raakaruokintasuunnitelmat, huomioiden kummankin yksilölliset tarpeet. Voin suositella Riikkaa muillekin, jos on tarvetta ruokintasuunnitteluun taikka muuten vaan tarvitset neuvoja raakaruokintaan. En tässä nyt tämän enempää paneudu itse raakaruokintaan, jätän sen osaavimmille! Laitankin tähän lopuksi muutaman linkin minua hyödyttäneille sivuille, jos sinulla lukijani on kiinnostusta tutustua raakaruokintaan!


Entä kuinka syödään sitten meillä? Pyrin koostamaan Villapöksyjeni ruan monipuolisesti käyttäen kotimaisia eri lihoja ja lihaluita - pääasiassa meillä syödään sikaa, broileria, kalkkunaa ja poroa. Lihojen ja lihaluiden lisäksi ruokavalio koostuu porsaan sisäelimistä sekä broilerin kivipiirasta, kanamunasta, kalasta silloin tällöin (Kalaa olisi hyvä syödä viikottain, mutta se vain ei oikein meillä tee kauppaansa, siksi annan sitä vain silloin tällöin.),  kasviksista, marjoista (Puolukat hapokkaina marjoina hyviä hiivakoiralle!), kuureittain hapankaalista (Hyvää hiivakoiralle!), tattaripuurosta ja ajoittain pellavansiemenrouheesta. Päivän ruoka-annoksesta vajaa 2/5 osaa on lihaa, noin 2/5 osaa on lihaluuta ja noin 1/5 osa kasvista taikka puuroa. Lisäravinteina annan Villapöksyille Multidog monivitamiinin sekä öljylisää - käytössä on ollut sekä Omega Aid Forte öljylisä että Mirra Coat öljylisä, Biobak maitohappobakteereita (probiootti) sekä Inupekt forte ravintolisää (prebiootti). Meillä Hugo on raakaillut nyt jo pian kolme vuotta ja Helmikin vajaan vuoden. Ruoka maittaa hyvin kummallekin ja vatsat toimivat hyvin. Toivon, että Muruseni saavat näin parhasta mahdollista ravintoa - ainakin tiedän mitä he syövät!

Villapöksyjen ruoka-annokset valmistuvat!


Tässä erään päivän ateria valmistumassa.
Tarjolla sianlihaa, kasvissosetta, puolukoita, hapankaalia,
turvotettua pellavarouhetta ja liotettua maitohappobakteeria.

Lisäravinteina; Mirra Coat öljylisää, Multidog monivitamiinia,
Biobak maitohappobakteereita ja Inupekt forte prebioottia.

Villapöksyjen annokset!

Helmin ruoka-annos -
hän syö mitä vain ja kuinka paljon vain,
ruokaa ei tarvitse sekoitella - kaikki kelpaa! 

Hugon ruoka-annos -
Pikku-Herra on hiukan vaativampi ja ruoka tarvitseekin huolella sekoittaa,
jotta myös kasvikset ja tärkeät vitamiinit päätyvät masuun saakka!

Hyvää kannattaa odottaa! 







Helmillä ei kauaa mene lautasen tyhjennykseen - edes kuvaaja ei pysynyt vauhdissa mukana! Neito on kuitenkin hyvin kiltti ja odottelee kuuliaisesti, josko Hugolta jäisi jotakin syömättä ja hän saisi herkutella Hugon ruan loppuja. 


"Miten ihmeessä Hugo sulla on aina enmmän ruokaa kuin mulla!" -
tuumii Helmi!

"Jätä vähän mullekin!"

Hitaasti, mutta varmasti tyhjenee Hugonkin lautanen -
eikä juurikaan Helmille herkkuja jää!


Näin siis syödään meillä! Raa'asti ja toivoni mukaan ravinteikkaasti - maistuvasti ainakin!



- Riika ja Muruset -






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti