Vieraisilla "Vauvalassa"

Viime lauantaina pääsimme ensimmäistä kertaa koko perheen voimin  Äitini luokse "Vauvalaan" ihastelmaan ja ihmettelemään pikkuruisia Pentusia. Lapset olivat odottaneet päivää kuin kuuta nousevaa ja vihdoin koitti lauantai ja pääsimme kyläilemään "Vauvalaan"!

Vauvakasa

Äitini oli jättänyt tehtäväksemme Vauva-Prinsessojen punnituksen ja pääsimme siis heti oikeisiin "hoitotoimiin"! Jokainen pikku-Prinsessa pääsi vuorotellen vaakaan ja jokaiselle ihmis-Lapsoselle riitti joku pieni tehtävä tässä tärkeässä tomimituksessa! 

Ensimmäisenä punnitus-vuorossa oli vaaleanpunaisen kaulanauhan omistaja Isla-Lumiina, jonka paino 6 vrk iässä oli huimat 286 grammaa!

Seraavana vaalle pääsi pinkki kaulanauhainen Manta-Armiina, jonka paino 6 vrk iässä oli jo 214 grammaa!

Viimeisenä vaan ei vähäisempänä oli punnitus-vuorossa liilan kaulanauhan omistaja Sysi-Karma, jonka paino oli 6 vrk iässä peräti 248 grammaa! 

Upeasti ovat Prinsessat kasvaneet, taitavat onnistua tuplaamaan painonsa yhden viikon ikään mennessä! 

Punnituksen jälkeen alkoi vapaamuotoinen pikku-Prinsessojen ihastelu ja valokuvaaminen! Pikkuiset ovat aivan hirmuisen suloisia ja vallottavia ja nyt riitti jokaiselle sylejä ja pieniä "pesiä", missä nukkua ja lepäillä! Rapsuttavia sormia ja pusuttelevia pieniä ihmisiä oli rivissä odottelemassa! Ensimmäinen sosiaalistaminen lapsiin alkakoon!

"Hei, onko täällä tuttikin!"

Siskokset Manta-Armiina ja Sysi-Karma viihtyvät paljon yhdessä!

Suurin pikku-Prinsessa, hellyttävä ja rauhallinen "Lullukka", Isla-Lumiina viihtyi pitkät pätkät Tyttäreni sylissä ja "käsi-pesässä", tuttiakin hälle tarjottiin ja helliä rapsutuksia! 

Lussutus vaan kuului Pikkuisen imiessa pientä sormea!

"Lällis-lää" 

Voiko olla suloisenpaa köllöttelijää!!

Pienin Prinsessa Manta-Armiina sulostutti meitä ihanilla köllöttelyasennoillaan - voiko olla hurmaavampaa pikku haukottelijaa? 

"Heissan vaan, Manta täällä!"

"UIII, kun minua haukotuttaa! "

Sysi-Karma on vikkelä ja veitikkamainen pikku Tytteli, hällä eivät varpaat juurikaan aloillaan pysy!

"IIK, Enhän mä putoaaa!"

Varsinainen Neiti-Jumppailija!

"PUSS - sinulla onkin kiva nenu!"

Miina-Äityli on todella hyvä äitikoira, imettää ja imettää ja imettää Pienokaisiaan, niin että Prinsessat kasvavat todella vauhdilla! Miina hoivaa ja huoltaa sekä pesee ja putsaa - Vauvelit ovat puhtoisia ja suloisia Nöpöneniä kokoajan! Miinan oma vointi on ollut hyvää, haava on parantunut oikein hyvin! Ruoka maittaa Äitylille loistavasti, kulutus on kaiketi kuitenkin suuri, sillä paino Miinalla on taasen 3 kg - gammaakaan ei ole siis liikaa! Nyt kun oli paikalla "Ihmishoitajia" yllin kyllin, sai Miina-Äityli ottaa luvan kanssa kauneusunet! 

Pikkuisetkin unillaan!

Nuorin Poikani oli haltioissaan pienistä ja pehmeistä Vauva-Hauvoista! Hän on itsekin vasta neli-vuotias, mutta Hauveleiden hoito sujui kuin vanhalta tekijältä! Luulenpa, että kaikki osapuolet nauttivat näistä sylittelyhetkistä!

Hellin käsin kantakaa!

Pikkuiset!

Pienelle pieni silitys!

Villapaitapesä 

Kaverukset Sysi-Karma ja Manta-Armiina

Nuorin Tyttäreni pääsi myös vuorollaan sylittelemään Pikkuisia Prinsessa-Hauvoja! Ilmeensä kertoo kaiken - voiko olla onnellisempaa nuorta Neitiä! Prinsessa-Hauvat saivat hellää hoivaa myös hänen sylissään - rauhallisina ja tyytyväisinä uinuivat unten maillaan!

Prinsessat!

Sysi-Karma lempparisiskonsa Manta-Armiinan kera!

Pienet hellät kätöset hoivaamassa!

Suloiset!

Minä suojelen teitä Pikkuisia!

Nuori Neitimme sekä Nuori Herramme Pikkuisten  hellittelyvuorossa!

"Nää on ihan ihania!"

Teinipojankin suuret kädet osaavat helliä Pientä!

Pesä

Vähän rapsuttelua!

Miina iloisena kiitteli meitä Vaavien hoivailusta! Miina sai levähtää ja ottaa rennosti Vauvojen saadessa ihmiskätösten hoivaa! Vaavit saivat ensiarvoisen tärkeää sosiaalistamista - tästä se seurakoiran ura urkenee!

Pienet Prinsessat ovat aivan lumoavia! Heitä voisi sylitellä loputtomiin, pehmoisia pikkuisia Mussukoita! Pienet tarvitsevat kuitenkin vielä paljon rauhaa, lepoa ja unta kasvaakseen reippaiksi ja tasapainoisiksi pikkukoiriksi. Niimpä meidänkin oli lopulta jätettävä Prinsessat unilleen ja poistuttava palataksemme jälleen!

Valloittava hymyilevä sydänten murskaaja!

Toivottavasti taasen pian pääsemme tapaamaan näitä Pikkuruisia Villapöksyjä!

- Riika ja Muruset -